Automaattivaihteistojen toiminta

Perinteinen automaattivaihteisto: (https://www.youtube.com/watch?v=wrGGCTkpND4&feature=player_embedded)

Automaattilaatikon monentinmuunnin välittää vaihteistoon moottorin voima.

Lyhyesti sanottuna, pumppupyörä linkoaa vaihteistoöljyä (ATF yleisimmin) turbiinipyörän siiville, joka puolestaan pyörittää vaihteiston akseleita. Vaihteiston akseleissa on kiinni planeettapyörästö, painelevyt ja monilevykytkimet.

Turbiini halkaistuna. Ylhäällä on siivet, joita öljyllä pyöritetään. Sisällä on staattoripyörä, jolla minimoidaan luisto ja täten vahvistetaan momenttia.

Turbiinin jälkeen vaihdelaatikossa on sisäänmenoakseli, jolla vaihdelaatikkoa pyöritetään.

Akseli pyörittää myös planeettapyörästöä, jota puolestaan käyttää monilevykytkimet mahdollistaakseen erilaiset välityssuhteet.


DSG-automaattivaihteisto: (https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=WVWP7TYhP0c)

DSG-automaattivaihteisto perustuu sisällöltään täysin perinteiseen manuaalivaihteistoon, mutta DSG:hen on rakennettu kaksoiskytkin ja hydraulinen sähköyksikkö, joka käyttää vaihteita. DSG:n idea perustuu kahteen kytkinlevyyn ja kahteen sisäänmenoakseliin, jotka mahdollistavat suuremman vaihteen kytkennän jo ennen vaihteen vaihtamista. Kun vaihteisto haluaa vaihtaa suuremman vaihteen, vapautetaan toinen kytkimistä, jonka akselille on kytketty jo suurempi vaihde ja toinen kytkin nostetaan ylös ja sen akselille kytketään jälleen jo valmiiksi suurempi vaihde. Näin vaihteiden vaihtoon kuluu mahdollisimman lyhyt aika, joka tekee DSG:stä yhden nopeimmista markkinoilla olevista vaihteistoista

DSG vaihteisto perustuu sisällöltään tavanomaiseen manuaalivaihteiseen, mutta DSG laatikossa on kaksoiskytkin ja hydraulinen sähköyksikkö, joka kytkee vaihteita. DSGssä on kaksi kytkinlevyä ja kaksi sisäänmenoakselia, jolla mahdollistetaan seuraavan vaihteen kytkentä akselille, joka ei vielä pyöri ennen vaihteenvaihtoa, ja kun vaihde vaihtuu, vaihde vapaalla akselilla on jo valmiiksi kytketty. Vaihteiden vaihtoon menee täten mahdollisimman lyhyt aika, joka säästää polttoainetta ja tekee DSGstä markkinoiden nopeimman vaihdelaatikon, poislukien toki sähkömoottorilla kytkettävät suorakytkentälaatikot, joita käytetään urheiluautoissa.

Volvo s40 helmaruosteen korjaushitsaus

Hitsasin luokkalaisen Volvoon "pienen mätäreiän". Työ alkoi muovihelman irroituksella.
Muovihelman alta paljastuikin, että helma oli mätä takalokasuojan kaaresta repsikan oven takaosaan asti. Ruuvimeisselillä ja vasaralla ja muilla yleistyökaluilla etsimme mätää peltiä, ja lopuksi rälläköin pellit ruosteiden vierestä pois, että uuden pellin saisi terveen viereen.

Peltien muokkaaminen oikeanlaiseksi tapahtui silmämääräisesti ja ammattitaidolla :-)
Uudet pellit pisteillä kiinni, ja sitten vielä vasaralla välit umpeen. Sitten saikin jo saumata oikein kunnolla.

Lopuksi hioin hitsisaumat paineilmarälläkällä ja hiomalaikalla tasaisiksi, ja levitimme pakkelia uusiin pelteihin. Sen jälkeen korroosionestomaalia ja sitten helman saikin jo maalata korin väriseksi.

Harjoitus 4 - kytkentäkaaviot

Tehtävämme oli selvittää kytkentäkaavionsta:

Volkswagen Golf VI (5K1) (08-13) 1,4 TSI 2008-13 ABS järjestelmässä vikakoodi oik. taka pyörintänopeustunnistin katkos.

B22 on kyseinen anturi, korjatakseni vian, pitää anturi ensiksi tarkistaa kunnoltaan, ja puhdistaa. Sitten mitata johdot, tarkistaa niiden kunto ja mahdollisesti vaihtaa.

Volkswagen Golf VI (5K1) (08-13) 1,4 TSI 2008-13 ABS järjestelmässä vikakoodi vas. taka pyörintänopeustunnistin oikosulku plussaan. Pitää tarkistaa ja korjata johtimet oikosulun kohdalta. Luultavasti jokin kohta, missä johdot liikkuvat paljon, tai liitoksesta.

Skoda Octavia/Octavia Tour (1U2/1U5) (96-10) 1,4 16V 2002-10 Jäähdytystuulettimen moottori ei lähde pyörimään, auto keittää.
Ensiksi tarkistaisin johtimet, jos johtimet ovat kunnossa, ottaisin moottorin irti ja laittaisin suoraan akkuun kiinni. Jos tuuletin ei lähde pyörimään, vika on moottorissa. Jos se lähtee, on vika johtosarjassa (puhaltimen päälle kytkevässä anturissa)

Samassa Skodassa oli myös vika, että auton laturi ei lataa. Tässä tilanteessa mittaisin akun jännitettä auton käydessä, jos jännite pysyy samana kun auton ollessa sammuksissa (kuten tässä jo todettu), tarkistaisin liitokset laturista. Epäilisin irronnutta/katkennutta laturin päävirtajohtoa, tai hiilille menevän liittimen irtoamista. Magnetointivirtajohto pitää myös tarkistaa. Jos ne ovat kunnossa, laturi on käytännössä vaihdettava.

Volvo V70 MK2 2.5TDI 2000 ulkolämpötilamittari näyttää helteessä -11C.
Anturi ei näyttäisi mitään, jos johdin olisi poikki. Tässä tapauksessa on helppo todeta, että anturi on rikki.

Samaisessa Volvossa oli todettu vika, että moottori ei käynnisty, ja testeri ei saa yhteyttä moottorinohjauslaitteeseen. Todennäköisesti moottorinohjausboksi on hajalla, sillä moottorinohjauslaitteelle ei mene johtoja paikoista, jossa ne voisivat hankautua poikki. Toki johdot saattavat olla liitoksista hapettuneita pahasti.

Harjoitus 2 - latauksen mittailua

Lepojännite

Latausjännite

Jännitehäviö +-puolella

Jännitehäviö miinuspuolella

Latausvirran mittaus

Piirilevy harjoitus

Piirilevyharjoituksen alkuvaihe - joitain komponentteja, vastuksia, diodi yms. juotettu.

 Ledit ja kaikki muu tarvittava juotettuna!

 Toimii niinkuin pitääkin! Ledit vilkkuvat sarjassa.

Puolijohteet ja magnetismi

Sähkövastus:

Sähkövastusten tehtävä on vastustaa virran kulkua johtimissa. Hyviä vastuksia on hiili, konstantaani ja rauta.
Puolestaan hyvin johtavia aineita ovat (jalometallit), kulta, kupari, platina, hopea, sekä alumiini.

Johtimen pituus ja paksuus vaikuttaa resistanssin määrään. Kun johtimen poikkileikkaus kaksinkertaistuu, resistanssi puolittuu.

PTC-vastus (positive): Johdinmateriaalin vastus riippuu lämpötilasta. Mitä korkeampi lämpötila, sitä suurempi resistanssi. PTC-vastuksia käytetään esimerkiksi lämpöantureissa, esim. jäähdytinnesteen lämpöanturina ja öljyn lämpötila-anturina.

NTC-vastus (negative). Kun vastus on lämmin, niin sen resistanssi on pienempi. Toisinsanoen NTC vastus on kuumajohdin. Toimii siis päinvastoin kun PTC-vastus, tosin tämä vastus on paljon harvinaisempi.


Johtimen pituus vaikuttaa resistanssiin. Kun johtimen pituus kaksinkertaistuu, resistanssi kaksinkertaistuu.
Kun johtimen poikkileikkaus kaksinkertaistuu, resistanssi puolittuu.


Kondensaattori:

Kondensaattori koostuu kahdesta vastakkain sijoitetusta johdinlevystä. Niiden välissä on eriste, eli niinsanottu dielektrinen materiaali.

Kondensaattorin virranvarastointitehokkuus (kapasitanssi) mitataan faradeina.

Kondensaattorit voidaan jakaa kahteen eri ryhmään:

     -Kuivat kondensaattorit

     -Elektrolyyttikondensaattorit

Elektrolyyttikondensaattorin kytkennässä täytyy olla tarkka napaisuuden kanssa. Jos kytkee plus- ja miinusnavat väärinpäin, niin kondensaattori räjähtää.

- virta lakkaa kulkemasta kondensaattorin läpi, kun se on täysin varautunut.


Transistori:

- toimii kytkimenä, vahvistimena, läpäisykyvyltään muunneltava kytkin.
- siinä on aina kolme jalkaa; Emitteri, kanta (eli base) ja kollektori.

Kantavirtaa säätämällä säädetään emitteri-kollektorivälin johtavuutta



Diodi:

-Puolijohdediodi päästää virran kulkemaan lävitseen vain toiseen suuntaan. (esim. led valot)
-Diodeja käytetään virran kulun estämiseen väärään kulkusuuntaan.

Zenerdiodi:
-Zenerdiodi päästää virran kulkemaan estosuuntaan, kun asetettu zenerjännite ylittyy.

Valodiodi (Light emitting diode):

Valolle herkkä diodi päästää virran kulkemaan estosuuntaan kun diodi alistetaan valolle.

Startin ja laturin toiminta

Startin eli käynnistinmoottorin tehtävä on käynnistää moottori pyörittämällä sitä.
Startissa on solenoidi, jonka tehtävä on sytytysvirran ollessa kytkettynä käyttää bendix-laitteesta "tyhjät pois", eli asettaa bendix noin puoleenväliin sen liikkuma-aluetta, ja asettaa bendixin hammaspyörä vauhtipyörän hammaskehään. Bendix laite pyörittää vauhtipyörää. Solenoidi myös katkaisee moottorin pyörittämisen, eli irroittaa bendixin vauhtipyörästä.


Laturi

Laturissa on kaksi pääosaa, ne ovat roottori ja staattori. Roottori pyörii staattorin sisällä moottorin mukaan ja magnetisoituu. Roottorissa olevat kärkiraudat magnetisoituvat etelä- ja pohjoismagneeteiksi. Virta on siis vaihtovirtaa, ja virta saadaan tasavirraksi diodisillalla, jonka sisällä on paljon diodeja. Diodeilla tasattu virta menee laturin liittimen kautta akulle. Laturia paljon kuormittaessa (kaikki valot, radio, puhallin....) esimerkiksi tyhjäkäynnillä, akkua on ladattava tehokkaammin. Se onnistuu siten, että laturin hiilille syötetään lataussäätimellä enemmän virtaa, joka tekee magneeteista voimakkaampia.